Bakteerien antibioottiresistenssi osoittaa muuntelun kulkevan väärään suuntaan evoluutioteorian kannalta. Bakteerien vastustuskyky antibiooteille perustuu jo olemassa olevan rikkoontumiseen eikä sitä siksi voida käyttää perusteena kehitykselle mikrobeista ihmiseksi, jonka tulisi olla evoluutioteorian tärkein tehtävä.
Antibioottiresistanssi johtuu informaatiota tuhonneesta virheestä eli mutaatiosta. Sillä joillakin bakteereilla on entsyymi jolla on yleensä hyödyllinen tarkoitus, mutta se muuttaa myös antibiootin myrkyksi. Eli antibiootti ei itsessään ole vahingollinen, vaan sen kemiallinen sivutuote bakteerin metabolismista. Näin ollen mutaatio joka invalidisoisi (rikkoisi) tämän entsyymin tekisi antibiootista harmittoman. Tämä bakteeri on kuitenkin edelleen invalidisoitunut johtuen estyneestä entsyymistä, joten bakteeri olisi kykenemätön kilpailemaan ei antibioottia sisältävissä olosuhteissa ei-resistiivisten kantojen kanssa.
Bakteerin antibioottiresistanssi on siis mutaation aiheuttama menetys, joka tietyissä (antibioottia sisältävissä) olosuhteissa tuottaa bakteerille eloonjäämisen ja valintaedun. Mitään uutta (uusia alleeleja) ei ole kehittynyt. Resistentit ominaisuudet olivat resistenteissä muodoissa jo ennen valinta- ja sopeutumistapahtumaa. Ainoastaan jo olemassa oleva ominaisuus menetettiin ja siksi bakteeri sai poikkeuksellisissa oloissa (antibioottia sisältävissä) hyötyä. Bakteeripopulaatio on nyt erikoistunut – eli seuraava populaatio on erikoistunut vain alkuperäisen populaation resistentteihin muotoihin – muiden muotojen valikoituessa pois.
Eli seuraavasta bakteeripopulaatiosta valinnan seurauksena puuttuu kaikki ne bakteerit joiden entsyymiä mutaatio ei ollut rikkonut. Näin ollen seuraavan bakteeripopulaation geenivarasto sisältää vain osan alkuperäisen kokonaisgeenivaraston alleelijoukosta. Geenivarasto on alkuperäiseen geenivarastoon nähden köyhempi. Tällainen informaation köyhtyminen on päinvastaista sille mitä evoluutioteoria tarvitsisi toimiakseen, eikä se luo mitään uutta ominaisuutta tai rakennetta, jota mikrobeista mieheksi kehitys vaatisi toimiaksensa.
Bakteerien antibioottiresistenssi ei ole todiste uuden geneettisen informaation muodostumisesta, vaan se todistaa geneettisen rappeutumisen, jossa informaatiota menetetään. Siten bakteerien antibioottiresistenssi sopii johdonmukaisesti Raamatun kuvaamaan maailman varhaishistoriaan, jonka mukaan eliöt alkoivat rappeutumaan ja kulkemaan kohti kuolemaa syntiinlankeemuksesta seuranneen kirouksen johdosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti