DNA, liian kova pala purtavaksi evoluutioteorialle

Koodijärjestelmä ja koodaus ovat välttämättömiä edellytyksiä informaation tallennukselle ja välitykselle. Esim suomen kielen, tietokoneen ohjelmointikielen ja solun DNA:n merkkien järjestys täytyy purkaa, jotta niiden merkitys tulee ymmärretyksi. Informaatiokoodia ei voida purkaa muuta kuin ennalta määritetyn sopimuksen (koodin) kautta.

Esim suomen kieli on kuulijalle merkityksetöntä siansaksaa, jollei hän ymmärrä suomen kielen kielioppia (tulkintasääntöä), jonka avulla hän pystyy purkamaan suomenkielellä välitetyn informaation. Suomen kieli on koodi, joka perustuu sopimukseen kieliopin säännöistä. Suomen kielen välittämää informaatiota voidaan tulkita vain tämän ennalta sovitun sopimuksen mukaan, joka määrittää suomen kielen kieliopin. Kieliopin olemus on aineeton, koska se voidaan ymmärtää vain älyllisesti ja tuottaa (sopia) vain älyn kautta.

Samoin tietokoneen binäärikoodi ja eliöiden solujen sisältämä geneettinen koodi (DNA) voidaan purkaa vain ennalta sovittujen tulkintasääntöjen (kieliopin) kautta. Toisin sanoen binäärikoodi ja DNA ovat merkityksettömiä ilman ennalta sovittua koodia, joka antaa binäärikoodin ja DNA:n sisältämille merkkien järjestykselle, merkityksen. Koodi täytyy tulkita (purkaa), jotta sen merkitys tulee ymmärretyksi, vain siten siitä tulee merkityksellinen. 

Toisin sanoen merkitys ei synny koodin järjestelystä, vaan järjestelyn tulkinnasta. Koodi voidaan tallentaa materiaan sen säilytystä ja siirtämistä varten, mutta koodin sisältämä viesti ei ole aineen tuottama, vaan mielen, joka kirjoitti koodin aineelliselle alustalle. Täten todellinen informaatio (tieto) ei ole aineellisessa merkkijonossa, vaan mielen tuottamissa sopimuksissa, jotka määräävät säännöt, joiden kautta aineelliset merkkijonot voidaan tulkita ja ymmärtää. Lisäksi merkkijono sisältää informaatiota vain jos toinen osapuoli (tai prosessi) voi tulkita tuon koodin jollakin vastaanottajan koneistolla, joka purkaa koodin ennalta sovitun kieliopin mukaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos DNA:n merkkijono (kaksi 3 miljardin kirjaimen sarjaa) syntyisi sattumalta, niin sen informaatio sisältö olisi puhdas nolla. DNA sisältää merkityksellistä ja toiminnallista informaatiota vain jos se on jonkun lähettämä koodi (viesti). Eliöiden DNA:n sisältämä nukleotidijärjestys saa merkityksen, kun solu purkaa sen kääntäjä ribosomissa. Koodikielen luonteen mukaisesti tämä DNA:n purkaminen on mahdollista vain jos solun koneistoissa on ohjelmoituna tieto siitä kieliopista, jonka mukaan DNA:n sisältämä viesti on kirjoitettu.

Koska DNA on koodi, niin oleellisin kysymys on, kenen laatima? Raamattu antaa tähän hyvän johtolangan: ”Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta.” (2.Pie.3:5)

Laaja DNA-tutkimus tukee Raamatun ilmoitusta

Tutkimusartikkelissa (Human Evolution: Why should mitochondria define species? ) Rockefellerin ja Baselin yliopistojen professorit selvittävät, että kaikki ihmiset polveutuvat yhdestä ja ainoasta parista (Y-kromosomi Aadam ja mitokondrio-Eeva) ja 90% kaikista maapallon eläinlajeista laajenivat omista pienistä perustajapopulaatioista samaan aikaan, noin 100 000 - 200 000 vuotta sitten. Täten me ihmiset olisimme kaikki sukua toisillemme, mutta emme eläimille.

Johtopäätös oli, että kaikki nykyiset lajit ovat käyneet pullonkaulan läpi samaan aikaan, josta vain muutamia edustajia kustakin lajista olisi selvinnyt. Tutkimus osoitti myös, että eläintyyppien välillä on laajoja geneettisiä eroja, kun taas saman lajin edustajien erot ovat todella pienet. 

Tämä oli niin radikaalitulos, että Thaler (toinen tutkijoista) sanoi; ”taistelin sitä vastaan niin kovaa kuin voin.” Miksi? Syy on ilmeinen, data on evoluutioteorian vastainen. Evoluutioteoria ei ennusta, että suurin osa lajeista on saapunut samaan aikaan, eikä sitä, että lajeilla on nämä selkeät geneettiset rajat.

Data sopii sen sijaan (ilman paisutettua aikaa) Raamatun ilmoitukseen. Jumala loi Aadamin ja Eevan ja eri tyyppiset eläimet samaan aikaan. Eläinten geneettiset rajat ovat selkeät ja siksi ne kykenevät lisääntymään vain lajiensa mukaan, minkä Jumala ilmoittaa 10 kertaa Raamatun ensimmäisessä luvussa. Vedenpaisumus oli pullonkaula, josta selvisivät vain kaikki Nooan arkissa olleet lajityyppien edustajat.  

Raamattuun uskovat kristityt ovat sanoneet koko ajan, että ihmiset ja eläimet ilmaantuivat samaan aikaan ja että ihmisten ja eläintyyppien välillä on selkeät rajat, joita ei voida ylittää. Teknologian parantuessa tiedemiehet pystyvät nyt katsomaan mitä DNA sisältää. Tämän ansiosta he pikkuhiljaa nousevat ylöspäin tiedon vuorella, niin kuin viitattu tutkimus mainiosti osoittaa. Jos he jonain päivänä saapuvat tiedon vuoren huipulle, niin he löytävät sieltä tavalliset Raamattuun Jumalan sanana uskovat kristityt, jotka ovat olleet siellä jo tuhansia vuosia. Kristityt eivät ole vuoren huipulla viisautensa ansiosta, vaan uskosta universumin Luojan ilmoitukseen maailman varhaishistoriasta.