sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Ateismin epäjohdonmukaisuus

Uusateistit saarnaavat usein, että kristinusko on sokeaa uskoa ja tarinankerrontaa, joka ei vastaa tosiasioita. He sanovat etteivät kristityt ajattele itse, vaan ovat uskonsa sokaisemia. Uusateistit kehuskelevat, että ateistit ovat älyllisesti itsenäisiä ja kriittisiä ihmisiä, jotka uskovat vain tieteellisesti todistettuihin faktoihin.

Ovatko ateistit todella älyllisesti itsenäisiä sankareita, jotka ovat uskaltaneet kyseenalaistaa vallitsevat uskomukset taistelussa totuuden puolesta? Yksi mahdollinen tapa saada vastaus tähän, on katsoa mitä ateismin apostoli Stephen Hawking, ajatteli kaikista perimmäisestä kysymyksestä, mikä on maailmankaikkeuden perusta?



Stephen Hawking oli Cambridgen yliopiston teoreettinen fyysikko ja häneen jos keneen on uusateisteilla kova luotto. Tässä valossa Hawkingin käsitys maailmankaikkeuden perimmäisistä kysymyksistä, voi vastata kohtuullisesti siihen, millaisten kovien faktojen perustuksille, ateismin linnake on rakennettu. Stephen Hawking on kirjoittanut kirjassaan - "Suuri suunnitelma", sivulla 212 näin:
”Koska on olemassa sellainen laki kuin painovoimalaki, maailmankaikkeus voi syntyä ja myös syntyy itsestään tyhjästä.”
Oxfordin yliopiston matematiikan professori John Lennox vastaa tähän Hawkingin argumenttiin seuraavasti kirjassaan - "Tähtäimessä Jumala, miksi uusateistit osuvat harhaan", sivulla 47;
”Hän (Hawking) selvästi olettaa, että painovoima on olemassa. Se ei ole "ei mitään". Maailmankaikkeus ei siis synny tyhjästä, "ei mistään". Vielä pahempaa on, että väittämä "maailmankaikkeus voi luoda ja myös luo itse itsensä tyhjästä" on sisäisesti ristiriitainen. Jos väitetään, että "X luo Y:n", oletetaan X:n olevan jo olemassa, jotta se voisi aiheuttaa Y:n olemassaolon. Jos väitetään, että "X luo X:n", oletetaan X:n olevan jo olemassa, jotta voitaisiin selittää X:n olemassaolo. Maailmankaikkeuden olemassaolon olettaminen sen oman olemassaolon selittämiseksi on epäjohdonmukaista päättelyä. Tämä osoittaa, että pötypuhe on pötypuhetta, vaikka äänessä olisikin maailmankuulu tieteentekijä.”
Professori John Lennox osoittaa selkeästi sen, miten Hawking sortuu todella epäloogiseen päättelyyn argumentissaan maailmankaikkeuden alusta. Hawkingin mukaan painovoimalaki vastaa siitä, että maailmankaikkeus syntyy itsestään tyhjästä, mutta miten voi olla painovoimaa, jos ei ole mitään? Ei mitenkään, koska "ei mitään" ei todellakaan johdonmukaisesti ajateltuna sisällä mitään, ei edes painovoimaa, saatikka teoriaa siitä. Hawking sortuukin olettamaan X:n olemassaolon ennen "tyhjää/ei mitään", yrittäessään selittää miten X voi syntyä itsestään tyhjästä, tämä jos mikä on epäjohdonmukaista päättelyä.

Kaiken lisäksi Hawking näyttää vetoavan painovoimalakiin maailmankaikkeuden aiheuttajana, eli teoreettiseen kuvaukseen. Onko teoreettisella kuvauksella kykyä luoda maailmankaikkeus tyhjästä? Matematiikan professori John Lennox kirjoittaa kirjassaan - "Tähtäimessä Jumala, miksi uusateistit osuvat harhaan", sivulla 49 näin:
"Siinä tavallisessa maailmassa, jossa useimmat meistä elävät, yksinkertainen aritmetiikan lainalaisuus 1+1=2 ei kuitenkaan ole ikinä saanut mitään aikaan yksikseen. Se ei taatusti ole koskaan pannut pankkitililleni yhtään rahaa. Jos talletan pankkiin tuhat puntaa ja myöhemmin vien sinne toiset tuhat puntaa, aritmetiikan lait selittävät järjellisesti, kuinka on mahdollista, että minulla on nyt pankissa kaksi tonnia. Mutta jos en ikinä itse vie pankkiin kolikkoakaan ja vain jätän aritmetiikan lakien tehtäväksi luoda rahaa tililleni, pysyn nollilla loppuikäni... Teoriat ja lait eivät synnytä ainetta ja energiaa..Fysiikan lait eivät yksinään voi luoda mitään; ne ovat vain matemaattinen kuvaus siitä, mitä tavallisesti tapahtuu tiettyjen alkuehtojen vallitessa."
Painovoima on jo olemassa olevan maailmankaikkeuden ominaisuus ja painovoimalaki pyrkii vain teoreettisesti kuvailemaan tätä ominaisuutta. On selvää, ettei "ei missään" vallinnut mitään alkuehtoja tai voimia ja näiden luonnonvoimien teoreettiset kuvaukset "luonnonlait", eivät kykene luomaan yhtään mitään. Ne ainoastaan kuvailevat rakenteellisia säännönmukaisuuksia, joita ei tietenkään voi olla "ei missään/tyhjässä".

No entäs ateistit jotka ottavat tällaiset Hawkingin kommentit ilosylin vastaan, luottaen hänen korkeaan koulutukseensa ja älykkyyteensä sekä sanoman miellyttävyyteen. Ovatko he todella niitä älyllisesti itsenäisiä sankareita, jotka ovat uskaltaneet kyseenalaistaa vallitsevat uskomukset taistelussa totuuden puolesta? Vai ovatko he enemmänkin pelkureita, jotka turvautuvat epäloogisiin satuihin, jotta heidän ei tarvitsisi kohdata epämiellyttävää totuutta? Väitänkin, että useat ateistit eivät löydä totuutta, eli Jumalaa samasta syystä kuin rosvo ei löydä poliisia. Jotkut ateistit myös rehellisesti myöntävät tämän, niin kuin New Yorkin yliopiston filosofian professori Thomas Nagel. Nagel kirjoittaa:
"Haluan ateismin olevan tosi ja tunnen oloni epämukavaksi, koska jotkut kaikkein älykkäimmistä ja informoiduimmista tuntemistani ihmisistä ovat uskovia. Ei ole pelkästään niin, etten usko Jumalaan ja siten luonnollisesti toivo olevani oikeassa tässä uskomuksessani, vaan että toivon, ettei mitään Jumalaa ole olemassa! EN HALUA JUMALAN OLEVAN OLEMASSA! En halua maailmankaikkeuden olevan sellainen." (Nagel 1997: 130)
Lue myös kirjoitukseni: Maailmankaikkeuden olemassaolo on yliluonnollista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti